Millaisen hoitajan, lääkärin tai muun sote-alan ammattilaisen haluaisin itseäni hoitavan? Toivoisin, että hän kuuntelisi ja ymmärtäisi minua, suhtautuisi oireeseen empaattisesti ja vähättelemättä. Toivoisin lisäksi, että minut kohdattaisiin tasa-arvoisena ihmisenä ja itsemääräämisoikeuttani kunnioitettaisiin. Sillä potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja hyvän hoidon antaminen ovat alamme ensisijaisia arvoja, eikä otettujen koronarokotteiden määrä voi vaikuttaa siihen, miten kohtaamme potilaan, tai miten meitä sote-alan työntekijöitä kohdellaan. Tämä periaate ei ole myytävänä, siitä on pidettävä kiinni. Jokaisella meistä on oikeus ottaa tai olla ottamatta haluamansa määrä koronarokotteita. Erityisesti, kun kyseessä on vielä uusi rokote, jolla on vain ehdollinen myyntilupa.
Sote-alaan kohdistuvan pakkorokotuslain perusteluksi ei ole esitetty näyttöä siitä, että sillä saataisiin aikaan enemmän kokonaishyötyä kuin -haittaa. Pakkorokotuslaki on otettu käyttöön useissa maissa ja se on johtanut henkilöstöpulaan sekä koronaa sairastavan henkilöstön käyttöön työvoimana. Tiedämme jo, että rokote ei estä ottajaansa levittämästä virusta eteenpäin varsinkaan omikron-variantin kohdalla. Pakkorokotuslaki ei siis auta suojaamaan potilaita ja voi pahimmillaan jopa vaarantaa potilaiden turvallisuutta. Potilasturvallisuuden takaamiseksi on siis keskityttävä muihin keinoihin kuin pakkorokotuksiin. Potilaita on suojattu vuosikausia hengitystieinfektioilta ja samat keinot ovat käytössä edelleen.
Jokaiselle meille kuuluu oikeus elämään, terveyteen ja koskemattomuuteen. Ei voi olla niin, että terveenä töihin tuleva, ammattitaitoinen hoitaja, lääkäri tai muu sote-ammattilainen rikkoisi potilaiden oikeutta elämään ja terveyteen. Varsinkin, kun korona-aikana tartunnalle altistunut rokotettu hoitaja on voinut jatkaa työssä normaalisti. Tämä on ristiriitaista. Perustuslailliset oikeudet on kirjattu suojaamaan meidän jokaisen asemaa yhteiskunnassa, ja nyt niitä rajataan huolestuttavan kevyin perustein.
On syytä miettiä, miten pitkälle ylipäätään koronan vastaisissa pakkotoimissa on menty ja ollaan valmiita menemään. Nämä pakkotoimet aiheuttavat paljon haittaa, kuten psyykkisiä ongelmia, lasten ja nuorten pahoinvointia sekä myös suurta taloudellista vahinkoa yhteiskunnalle. Ei ole hyväksyttävää unohtaa kaikkea muuta vain yhden sairauden takia. Koronan torjuntatoimet eivät saa olla haitallisempia kuin itse tauti.
Pakkorokotusten taustalla voi olla hyvää tarkoittavia ajatuksia, mutta painostamisella ja pakolla ei saada hyvää aikaan. Kumpi on itsekkäämpää, vaatia oikeutta päättää omasta kehosta vai vaatia oikeutta päättää toisen kehosta? On myös tärkeä periaate, että toimenpiteestä tai hoidosta olisi hyötyä yksilölle itselleen. Koronarokotteen kohdalla pitäisikin nyt kiinnittää huomio yksilöllisen hyöty-haitta-suhteen arvioimiseen. Koska riski vakavalle koronainfektiolle vaihtelee suuresti eri väestöryhmissä, ei myöskään koronarokotteen hyöty-haitta-suhde ole kaikille sama. Yksilöllä on oikeus saada kaikki asiaan kuuluva informaatio toimenpiteen mahdollisista hyödyistä ja haitoista omassa viiteryhmässään ja tehdä sen perusteella oma valintansa ilman painostusta.
Sote-alalle tarvitaan myös jatkuvasti uusia ammattilaisia. Meillä on Suomessa laadukas koulutus, ja tälläkin hetkellä alalla on paljon opiskelijoita, jotka odottavat pääsyä toteuttamaan oppimaansa käytäntöön potilaiden parhaaksi. Pakkorokotuslaki on kuitenkin ajanut myös monet opiskelijat ahtaalle, ja uhkana on jopa opintojen keskeytyminen sen vuoksi. Miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan jo ennestään työvoimapulasta kärsivälle alalle? Kuka jatkossa hoitaa potilaat, jos ammattilaisia ajetaan alalta pois eikä opiskelijoitakaan saada valmistumaan?
Tiukassa paikassa kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen eikä kääntyä toisiaan vastaan. Kaikkien ammattilaisten, niin rokotettujen kuin rokottamattomien työpanosta tarvitaan, jotta turvattaisiin jokaisen kansalaisen pääsy hyvään hoitoon silloin, kun sitä tarvitsee.
Sinunpuolella-ryhmän sote-alojen ammattilaiset ja opiskelijat
16.1.2022